Syötkö vielä kaloreita?





Vaikka kaloreitten laskeminen on todettu toimimattomaksi moneen kertaan käytännössä ja tutkimuksissa, niin silti monet "asiantuntijatkin" sitä jatkavat, koska ovat siihen oppineet.

Kalori ei ole kalori koska laatukerroin on sitäkin merkittävämpi. Kaloriteoria tekee kaikesta ruuasta samanarvoista, mikä on todellinen perusvirhe.

Kalori on eräänlainen mittayksikkö, energian määrä. Energian häviämättömyyden lakia sovelletaan väärällä tavalla ihmiselimistöön, ajatellaan liian kategorisesti: energiaa sisään (eli niitä kilokaloreita) kun on tasapainossa energian kulutuksen kanssa, niin ihminen pysyy samanpainoisena. Ja jos saa vähemmän energiaa kuin kuluttaa, niin siitä sitten mukamas seuraa automaattisesti, että sitä laihtuu.

Kaloreiden laskeminen saattaa joissakin tapauksissa auttaa hahmottamaan eri ruoka-aineiden energiamääriä, mutta pitkällä aikavälillä kaloreiden kyttääminen on turhan vaativaa ja epätarkkaa.

Kalori on aina kalori, mutta aineenvaihdunta ja energiankulutus vaihtelevat ihmiskohtaisesti. Koneistot eivät ole kaikilla samanlaiset.

Energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi lihaskudoksen määrä, sairaudet, lääkitykset, paino, perinnölliset tekijät sekä fyysinen aktiivisuus.

Tietyn kokoinen ihminen voi kuluttaa keskimäärin esimerkiksi 1800 kaloria päivässä, mutta todellisuudessa kulutus voi heittää parisataa kilokaloria suuntaan tai toiseen.

Lisäksi pysyäkseen terveenä, ihminen tarvitsee tietyn määrän hyviä rasvoja ja proteiinia päivässä, unohtamatta kasvikunnan tuotteita. Joten pelkkä kaloreiden laskeminen tai liikunta ei todellakaan ole tie terveyteen ja hyvinvointiin.

Kalorien lähde on ratkaiseva tekijä eli se mitä syöt!

Joskus on kuitenkin erittäin hyödyllistä tarkistaa omaa syömisen ja liikkumisen määrää, varsinkin jos paino ei nouse tai laske.

Viimeisen 30 vuoden aikana, kun lihavuus on yleistynyt merkittävästi, länsimaisten ihmisten liikunnan määrässä on tapahtunut vain pieni muutos.

Syy löytyy ruokateollisuudesta, joka levittää väärää tietoa ja lobbaa asiantuntijoita, mikä maksaa jopa miljoonia ihmishenkiä. Tällaista väärää tietoa on esimerkiksi mielikuvat liikkumattomuuden ja ylipainon väitetystä yhteydestä.

Syy on sokereissa ja muissa hiilihydraateissa, joita syödään aivan liikaa. Aivan kaikki hiilihydratit muuttuvat sokereiksi ja ylimäärä varastoituu rasvaksi elimistöön. Näin ihminen lihoo.

Kaloriteoriaan uskovat suosittelevat ylipainoisille, että näiden pitäisi syödä vähemmän kaloreita ja kuluttaa enemmän energiaa harrastamalla liikuntaa. Kun rasva sisältää muita ruoka-aineita enemmän kaloreita, erityisesti kehoitetaan välttämään rasvan syöntiä.

Kaloriteorian takana on hyvin mekanistinen käsitys ihmisen kehon toiminnoista. Siinä ajatellaan, että ihmiskeho on kuin auton bensatankki, jossa varastoituneen energian määrä on sama kuin tankatun polttoaineen sisältämä energiamäärä vähennettynä poltetun energian määrällä.

Kalorien vähentämiseen perustuva laihdutusteoria jää 20. vuosisadan suurimmaksi "tieteelliseksi ankaksi". Se on ansa, huiputus, hölmö ja vaarallinen olettamus, jolla ei ole mitään tieteellistä perustaa. Ja kuitenkin se on ohjannut ravitsemuskäyttäymistämme yli puolen vuosisadan ajan.

Laihduttaminen ei onnistu kaloreita laskemalla, koska kaloriyksikkö kuuluu pannuhuoneeseen. Se on näppärä yksikkö vertailtaessa puun polton onnistumista. Tiedetään, että kalorit eivät ole tasa-arvoisia vaikutuksiltaan esimerkiksi insuliinin tuotantoon. Jos otat kalorisi hiilihydraateista, sen vaikutus on erilainen kuin rasvoista tai proteiineista.

Kaloriteoria pätee fysiikassa. Jos ihminen olisi kone, sisäänotetun ja kulutetun energian voisi laskea helposti ja ongelmaa ei olisi. Ihminen ei kuitenkaan ole kone. Ja tuotteiden ravintoarvot ovat usein arvioita.

Siihen mikä kaloreiden hyötyosuus on vaikuttaa muun muassa suoliston kunto (imeytyminen) ja elimistön hormonaalinen tila (pääseekö ravinto verenkierrosta kuinka täydellisesti soluihin). Jos syödään vaikkapa tuhat kilokaloria, siitä jäänee osa matkalle ja osa tulee läpi. Jos syödään vaikkapa tuhat kilokaloria, niin syödäänkö se oikeasti vai luullaanko vain? Jos kroppa toimii hyvin, päästään lähelle optimaalista tilaa. Ei kuitenkaan voida tietää kuinka paljon energiasta häviää esim. lämpöhukkana, koska myös ympäristöllä on merkitystä. Kaloriteoria on hyvä lähtökohta, mutta se voi heittää jompaan kumpaan suuntaan usemman sata kilokaloria.




Lähteet:

http://blogit.iltalehti.fi/timo-kettunen/2014/12/19/taydellinen-dieetti/

http://hidastaelamaa.fi/2014/08/mita-myytteja-sina-elat-todeksi/


http://www.ahjos.net/zone/kalorit.htm

http://www.kauneusjaterveys.fi/treeni-ravinto/painonhallinta/anette-palssa-tunnista-valenalka

https://www.facebook.com/christer.sundqvist/posts/10153389808608171?pnref=story




Terveysmyrskyn painonpudotuksen lait, eli kaikki oleellinen mitä tulee tietää painonpudotuksesta.

1. Painonpudotus ei ole lineaarista ja joskus paino voi junnata parikin viikkoa paikallaan. Jos kahteen viikkoon ei tapahdu mitään, on jossain tarkastettavaa.

2. Ihmisen paino voi vaihdella päivittäin jopa 1-2 kiloa ja se täytyy ottaa myös painonpudotuksessa huomioon.

3. Laihtuminen ei ole sama asia kuin kiinteytyminen. Laihtuessa kutistut, kiinteytyessä tulet jäntevämmäksi.

3. Painossa vähemmän ei ole aina parempi, joskaan ylipaino ei ole suositeltavaa.

4. Kaikki painonlasku ei ole hyvästä.

5. Lihas painaa enemmän kun läski. On eri asia näyttää viisi kiloa kevyemmältä kuin painaa viisi kiloa vähemmän.

6. Flunssa, ärtymys, lihaskivut, painon laskun pysähtyminen ja muut elimistön oireet dieetillä kertovat yleensä siitä että ollaan ylirasituksen rajoilla.

7. Lihaskudos on metabolisesti aktiivisempaa kuin rasvakudos, eli lihasmassa auttaa rasvanpoltossa.

8. Kaikilla ruokavalioilla on mahdollista pudottaa painoa jos perusasiat ovat kunnossa, mutta kaikilla ruokavalioilla ei ole mahdollista kasvattaa lihasta vaikka perusasiat olisivatkin kunnossa.

9. Kalori on kalori vain energiamuodon yksikkönä ja painonpudotus on muutakin kuin kalorivaje. Ihminen ei kuitenkaan ole kone eikä kalorilaki toimi kaikkien elimistöissä samassa suhteessa.

10. Liika stressi ja liian vähäinen lepo ovat esteitä painonpudotuksen tiellä.

http://gains.fi/painonpudotuksen-10-kaskya/





"Kaloreiden laskeminen on turhaa painonhallinnassa ja sairauksien ehkäisyssä."
Time -magazine
http://time.com/4071440/calorie-counter/




Suoliston bakteerikannan yhteys ylipainoon on ollut kiinnostuksen kohteena viime vuosina ja kuten aina, tiedemiehet ja -naiset ovat olleet kovin innoissaan. Tämä into siirtyy sitten lehtien ja blogien sivuille ja seuraa rikkinäisen puhelimen ilmiö jossa tieteen "voisi ehkä mahdollisesti olla jotain viitteitä, tutkitaan lisää" muuttuu sensaatiomaisiksi julistuksiksi. Välillä onkin hyvä laittaa jäitä hattuun.
Yhteyttä on arvioitu uudelleen kattavasti eikä se nyt vaikutakaan niin kovin vahvalta, selittää tämän mukaan korkeintaan muutaman prosentin osuuden.
http://mbio.asm.org/content/7/4/e01018-16.long




Tämä artikkeli kritisoi vahvasti kaloriajattelua vastaan, siis sitä hypeä, mihin Puska ja Fogelholm väitteensä perustavat.

http://www.prweb.com/releases/2014/11/prweb12339572.htm




"Syö vähemmän ja liiku enemmän"

on aivan liian yksinkertainen ohje ylipainoa vastaan kamppailtaessa. Jos saat ammattilaiselta tällaisen ohjeen eikä hän osaa neuvoa muuta, on syytä vaihtaa neuvonantajaa. Ihmiselimistö on monimutkainen tasapainojärjestelmä jossa on useita mekanismeja sisäänrakennettuna vaikeuttamassa ylipainon hoitamista.

Biological Mechanisms that Promote Weight Regain Following Weight Loss in Obese Humans

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3797148/




Kansalaiset hukutetaan hyödyttömään viestiin siitä, että terveelliseen painoon pääsee kaloreita laskemalla, ja monet yhä uskovat, että ylipaino johtuu täysin liikunnan puutteesta, tutkijat kirjoittavat.

Tämä väärä mielikuva on syvään juurtunut ruokateollisuuden viestintäkoneistoon, joka käyttää hyytävän samankaltaista taktiikkaa kuin suurissa tupakkayhtiöissä. Tupakkateollisuus onnistui viivyttämään valtion väliintuloa 50 vuoden ajan siitä, kun havainnot tupakoinnin ja keuhkosyövän yhteydestä julkistettiin.

Liikunnan osuus on vain noin 10 prosenttia painonhallinnasta, avainasemassa on siis ruokavalio. Ruokavalio ratkaisee 90 % painonhallinnasta, terveydestä, vastustuskyvystä, kasvamisesta (lapset), lihaskunnon kasvattamisesta ja ylläpidosta sekä lihasten palautumisesta, liikunta loput. Joten ei ole ihan sama mitä suuhunsa laittaa.
http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/80928-tutkijoiden-raju-ulostulo-ylipainosta-ihmisia-manipuloidaan-hyytava




Miksei liikunta laihduta (liikunnan osuus on vain noin 10 prosenttia painonhallinnasta, avainasemassa on siis ruokavalio)!
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksei_liikunta_laihduta




Kokonaisuudessa treenin vaikutukset painoon ovat 2-3 kiloa ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana. Vaikutukset ovat siis hyvin heikot, kun tarkka ruokavalio pudottaa samassa ajassa keskimäärin 9-11 kiloa ja ruokavalion ja treenin yhdistelmä jopa 12–14 kiloa.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/13/aiotko-laihduttaa-pelkalla-liikunnalla-lue-ensin-tama




Tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio on laihtumisen kannalta kaiken a ja o − sen vaikutus kilojen karistamiseen on jopa 90 %.

Liikunnan merkitys sen sijaan on laihtumisen kannalta vähäinen. Säännöllisellä kuntoilulla on toki hyviä terveydellisiä vaikutuksia: se esimerkiksi ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja ja vahvistaa luustoa.




Muista kohtuuliikunta!
http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka




Laihduttaminen nelikymppisenä ON vaikeampaa kuin parikymppisenä. Mutta se johtuu muusta kuin aineenvaihdunnan hidastumisesta kuten aika moni luulee - kannattaa tsekata todennäköiset syyt ja ratkaisut. Yleensä stressistä, voimavarojen puutteesta, kiireestä, liikkumisen vähenemisestä tai vuosien myötä yhä enemmän solmuun menneestä syömisotteesta. Mutta vaikka se on vaikeampaa niin kun tekee oikeita asioita niin ei se kovin vaikeaa ole, toki muutoshommia pitää tehdä.
http://yle.fi/uutiset/syytatko_liikakiloista_ikavuosia_huono_tekosyy/8592221




Pitääkö kaloreita - tai makroravinteita laskea ?

Varsinkin painonhallintaan liittyy usein kysymys "Pitääkö laskea kaloreita ?"

Elimistö ei ole kone, eikä kaloriteoria ole absoluuttinen totuus mistään. Tarkka kalorien - tai vaikkapa proteiinien laskeminen ei ole siis tarpeen. Maksimaalista suorituskykyä tai mahdollisimman matalaa rasvaprosenttia tavoiteltaessa se voi olla hyvä työkalu, mutta ei silloinkaan täysin välttämätön.

Kun puhutaan painonhallinnasta, suosittelen itse yleensä aterioiden punnitsemista noin parin viikon ajan - tämä varsinkin silloin, jos et ole koskaan punninnut ruokia eikä sinulla ole mitään käsitystä siitä minkä verran pitäisi syödä.

Kahdessa viikossa opit hahmottamaan minkä kokoisia aterioiden tulisi olla, ja pystyt sen jälkeen helposti arvioimaan oikeat ateriakoot vaikkapa ravintolan buffetpöydässä.

Kun puhutaan painonhallinnasta, monella voi olla ongelmana myös liian pienet ateriakoot ja liian matala kokonaisenergiansaanti - ruokien punnitseminen korjaa tämän ongelman nopeasti.
https://www.facebook.com/sundviksami/photos/a.1418001478419721.1073741828.1417992435087292/1931081163778414/?type=3&theater



Painonhallinnan salaisuus!
http://www.tritolonen.fi/uutiset/1579-painonhallinnan-salaisuus
_________________________________________________________________________________________________________________________________


Ravinnon merkitys!