Lapsilla on pieni mahalaukku ja he tarvitsevat ravinnetiheää, laadukasta ruokaa. Purkkiruoat ja muut lasten valmisruuat ovat kaikkea muuta.


Esimerkki Piltti taapero välipalapatukka.

Kuinka monta ravitsevaa ainesosaa löydät tai kuinka monta ainesosaa edes tunnistat?


Ainesosat:
Rypälemehutiiviste (33%), kaurahiutale (21%), maltodekstriini, omenamehutiiviste (7%), kasviöljy (palmu), banaanihiutale, omenasose (3,4%), täysjyväkaurajauho (3%), imellytetty vehnäjauho, emulgointiaine (soijalesitiini), sakeuttamisaine (pektiini), aromit (omena, vanilliini), tärkkelys, hapettumisenestoaine (tokoferoliuute) ja kivennäisaineet (kalsium, rauta). Saattaa sisältää maitoa, pähkinää ja maapähkinää.

Tuote on 70 % "sokeria".




Nykyään yli puolet Suomen aikuisväestöstä sairastaa tai on vaarassa sairastua yhteen tai useampaan elintapasairauteen.

Ylipainoa ei luokitella sairaudeksi, mutta se on keskeinen tekijä, joka suurentaa monien sairauksien riskiä ja yhdistyy niiden pahenemiseen. Tästä syystä ylipainon ehkäisyllä ja hoidolla voidaan samanaikaisesti vaikuttaa sairastumiseen ja hoitoon.

Vuoden 2021 tietojen perusteella useampi kuin joka neljäs poika ja lähes joka viides 2–16-vuotias tyttö oli ylipainoinen.  Aikuisista ylipainoisia oli lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista. Joka viidennellä aikuisella on ylipainosta johtuva rasvamaksa. Keski-ikäisistä suomalaisista noin joka kolmannella on diagnosoimaton tyypin 2 diabetes eli sokeritauti.

Suurin osa sairauksista johtuu elintavoista: ylipaino, vajaaravinteinen ruokavalio, päihteet (tupakka, alkoholi, huumeet, lääkkeiden väärinkäyttö), liikkumattomuus sekä ravintoaineiden puutos.

Tässä muutamia mainittu:

HEIKENTYNYT VASTUSTUSKYKY
rasvamaksa
metabolinen oireyhtymä
insuliiniresistenssi
sydämen vajaatoiminta
uniapnea
huonot kolesteroliarvot
tyypin 2 diabetes
raskausdiabetes
neurologisten sairauksien jatkuva kasvu
korkea verenpaine
matala-asteinen tulehdus
sydän- ja verisuonitaudit
unihäiriöt
mielialahäiriöt
sisäelinrasva
osteoporoosi
muistisairaudet
suolistosairaudet
syöpä (jopa 40 prosenttia syövistä on ehkäistävissä terveellisillä elintavoilla)

jne ...

Ratkaisu on hiilihydraattitietoinen ravinteikas ruokavalio + ravintolisät (C, D ja magnesium).

Ihmiset ovat tulleet yhä sairaammiksi ja yhä avuttomimmiksi ottamaan vastuuta omasta terveydestään.

Tämä tulee maksamaan yhteiskunnalle eli kaikille veronmaksajille miljardeja vuodessa. Elintapojen korjaamisella voitaisiin sulkea muutama sairaala, laskea veroja ja keskittyä muiden sairauksien tutkimiseen ja hoitoon.

Ylipainoisten määrä kasvaa koko ajan, viimeisin luku kertoi että aikuisväestöstä on jo 62 % ylipainoisia.

Fimean tilastot lääkemyynnistä vuosilta 2018-2021. Lääkkeet on luokiteltu neljääntoista eri ryhmään, joista kahdentoista ryhmän myynti on kasvanut.

http://raportit.nam.fi/raportit/kulutus/laakekulutus.pdf

Suurelta osin elintavoista aiheutuvia kansantautejamme, kuten kohonnutta verenpainetta, sydän- ja verisuonitauteja, muistisairauksia, ylipainoa,  diabetesta, kohonneita veren kolesteroliarvoja, osteoporoosia, neurologisia sairauksia, huonoa vastustukykyä, autoimmuunisairauksia, masennusta jne... hoidetaan pääasiassa lääkkeillä. Lääketehtaat voivat hyvin, kansa sairastaa, syö lääkkeitä ja kärsivät haittavaikutuksista. Lääkkeet eivät kuitenkaan tehoa kansantautiemme todelliseen syyhyn eli epäterveellisiin elintapoihin. Vuodesta toiseen intetään, että tavallinen ruoka riittää turvaamaan ravintoaineiden saannin. Monelle tavallinen ruoka on viljaa eri muodoissaan, ultraprosessoituja siemenöljyjä, eineksiä, makeutusaineita, lisättyä sokeria sekä sokeroituja maitotaloustuotteita. Huonot elintavat altistavat sairauksille, räjäyttävät terveydenhuollon kustannukset ja katkaisevat työuran ennen aikojaan.

_________________________________________________________________________________________________________________________________

Ruokavalio on tärkein ja suurin syy siihen, että pysyt terveenä.

Suomessa margariinileipä, peruna, puuro ja maito perustuu maatalouspolitiikkaan ja lobbaukseen, EI terveyttä edistävään ruokavalioon.

Viljavalmisteita (puuro, leipä, näkkileipä, riisi, pasta, makaroni, mysli jne...) tai perunaa ei tarvitse.

Ihmisen elimistö ei kestä jatkuvaa hiilariähkyä. Sen huomaa jokainen kehoaan tunteva. Olo on sitä parempi, mitä vähemmän viljaa ja perunaa syö. Metabolinen oireyhtymä, ylipaino ja tyypin 2 diabetes ovat ehkäistävissä ja hoidettavissa hiilihyraattitietoisella ruokavaliolla. Harmittaa lasten puolesta, joiden kouluruoka on pääosin surkeaa hiilarimössöä, säästösyistä.


Terveelliset ravitsemussuositukset aikuiselle ovat:

Keskivertonaisen rasvan tarve on n. 70 ja miehen n. 100 grammaa rasvoja päivässä. Lähde: THL, Ruokavirasto

Hyviä rasvojen lähteitä ovat: rasvainen kala, pähkinät, siemenet, manteli, kananmuna, oliiviöljy, kookosöljy sekä eläinrasvat.

ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan siemenöljyjä (rypsi-, rapsi-, palmu- tai auringonkukkaöljy, levite, pullomargariini, kasvirasvakerma jne...).

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa, sisäelimiä tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa. Proteiinin liian vähäinen saanti johtaa vääjäämättä lihasmassan ja luuntiheyden menettämiseen sekä immuniteetin heikkenemiseen.  Lähde: THL, Ruokavirasto

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella 500 - 800 grammaa päivässä. Lähde: THL, Ruokavirasto

Juo vettä janoon.

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä. Sama koskee kalaa.

Syöthän D-vitamiinia?

Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50 µg ja yli 10-vuotiaalle 100 µg.

Suomessa virallinen saantisuositus 10µg riittää keskosvauvoille.

D-vitamiini on yksi tärkeimmistä ravitsemukseen liittyvistä tekijöistä, jonka riittävästä saannista kannattaa ihan aktiivisesti huolehtia.




Maksimisuositus on 100 mikrogrammaa päivässä, eikä silläkään vielä päästä myrkytystiloihin. D-vitamiinia tulisi syödä 1000 mikrogrammaa päivässä useita kuukausia, jotta siitä aiheutuisi myrkytys.

Oireita ei tällöinkään aiheuta varsinaisesti D-vitamiini, vaan lisääntynyt kalsiumin määrä veressä.

Yleensä taustalla on jokin sairaus, joka saa D-vitamiinin kertymään. Se on äärimmäisen harvinaista.

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01044

https://biohakkerikauppa.com/blogs/biohakkerin-uutiset/kaikki-mita-sinun-tarvitsee-tietaa-d-vitamiinista


Ruokavalio ratkaisee jopa 90 % painonhallinnasta, terveydestä, vastustuskyvystä, kasvamisesta (lapset), lihaskunnon kasvattamisesta ja ylläpidosta sekä lihasten palautumisesta, liikunta loput. Joten ei ole ihan sama mitä suuhunsa laittaa.

Kun perusruokavalio on kunnossa, niin herkkuja voi syödä hyvällä omalla tunnolla kerran pari viikossa terveyden tai painon siitä heilahtamatta suuntaan taikka toiseen.

Lisätkää liikuntaa asteittain kunnes päivittäisestä liikunnasta tulee elämäntapa (muistakaa erityisesti hyötyliikunta). Liikunta on se voima, joka pitää kehon kunnossa. Kaikki liikuntamuodot kelpaavat. Etsiytykää sellaisten liikuntalajien pariin jotka todella kiinnostavat. Pääasia, että nousette sieltä sohvalta. Muista myös riittävä lepo, uni ja rentoutuminen.




Hyvällä ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla, riittävällä levolla, hyvällä yöunella ja ravintolisien käytöllä voitaisiin ehkäistä paljon terveydenhuollon kuluja. Nykyinen hoitojärjestelmä on kuitenkin jo koulutuksesta alkaen niin lääkehoitokeskeinen, että muutos tuskin tulee tapahtumaan. Ja media ja virallinen taho kyllä varmistaa, että Matti ja Maija Meikäläinen aloittaa jatkossakin aamunsa puurolla rasvattoman maidon kera ja nauttii päivän aikana runsaasti margariinileipiä.

Ruokavalio on parhaimmillaan lääkettä ja pahimmillaan sairauksille altistava. Ne, joilla on rohkeus kohdata itsensä, pääsevät hyvin eteenpäin. On myös niitä, jotka mieluummin jopa kuolevat kuin tekevät paranemisen edellyttämiä fyysisiä ja/tai psyykkisiä muutoksia. Ihmisessä on itsessään paljon sekä parantavia että tuhoavia voimia.

Maailman vauraimmassa maassa syödään ala-arvoista ruokaa myös päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa, vanhustenhuollossa ja jopa työpaikoilla. Lääketiede ei suostu ottamaan ravitsemusta terveydenhoidon osaksi. Ruokapyramideilla ei tehdä mitään, jos ei konkretiaa ravitsemuksesta saada toiminnan tasolle.




Rasvoja suositellaan saatavan 25 - 40 % päivän energian saannista. Lähde: THL, Ruokavirasto
       
       
Näinollen rasvojen tarve päivässä on:

1-3 vuotiailla 36 - 58 g
4-6 vuotiailla 50 - 80 g
7-10 vuotiailla 56 - 89 g
10-13 vuotiailla tytöillä 57 - 91 g
10-13 vuotiailla pojilla 65 - 104 g
14-17 vuotiailla tytöillä 65 - 104 g
14-17 vuotiailla pojilla 78 - 125 g
aikuisella naisella 56 - 89 g
aikuisella miehellä 84 - 112 g




Proteiinin tarve on 1-2 grammaa per normaali painokilo. Lähde: THL, Ruokavirasto



Leikki-ikäisille lapsille sopiva määrä kasviksia päivässä on viisi oman kämmenen kokoista kasvis-, hedelmä- tai marja-annosta.

Aikuisille suositus on 500-800 grammaa päivässä.



_________________________________________________________________________________________________________________________________

Proteiinit:

Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiini on 20 aminohapon yhdistelmä, joista 9 ihmisen tarvitsee saada ravinnosta, loput elimistö tuottaa itse.  Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon. Eläinproteiinien lähteitä ovat liha, sisäelimet, kala, äyriäiset, muna ja maitotuotteet.

Proteiinin vähimmäissaantisuositus on 0,8 grammaa painokiloa kohden. Esimerkiksi vähän liikkuvalle naiselle voi riittää gramma proteiinia painokiloa kohden. Liikkujan tulisi saada proteiinia 1,5-2 grammaa painokiloa kohti. Näin esimerkiksi 65-kiloisen naisen päivittäinen proteiinintarve voi vaihdella välillä 65-130 grammaa. Poikkeustapauksissa, esimerkiksi joissain voimalajeissa, proteiinin tarve voi olla jopa 3 grammaa painokiloa kohden.

Syö kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja) vähintään 500 grammaa päivässä. Perunaa ei lasketa sen ravinneköyhyyden takia.

Vain alle 10 % suomalaisista syö vähintään 500 grammaa kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä.

Sijoita muutamaan kodinkoneeseen, kuten blenderiin ja sauvasekoittimeen, jolla saat vaihtelua ruokiin ja nopeaa sekä terveellistä herkkua helpolla.