Ravinnon merkitys!




Lapsilla on pieni mahalaukku ja ne tarvitsevat ravinnetiheää, laadukasta ruokaa. Purkkiruoat ovat kaikkea muuta.

https://safkanet.fi/2014/10/23/lasten-purkkiruoka-monikansallisten-yritysten-tuottama-ravinnekoyha-valmiste/



11 vinkkiä kasvisten lisäämiseen ruokavalioon!

 https://safkanet.fi/2015/01/20/11-vinkkia-kasvisten-lisaamiseen-lasten-ruokavalioon/

Suomalainen elää leivällä, pastalla, puurolla, riisillä, makaronilla, perunalla, sokereilla, siemenöljyillä (rypsiöjy, margariinit, kasvirasvakermat jne...) ja rasvattomilla sokeroiduilla maitotaloustuotteilla. Ja mikä on lopputulos?

Suomessa 5-19-vuotiasta pojista noin 30 prosenttia ja tytöistä 24 prosenttia on ylipainoisia ja 6,4 prosenttia on lihavia. Vuonna 2017 ylipainoisia oli lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista. Joka viidennellä aikuisella on lihavuudesta johtuva rasvamaksa.

Lisäksi aliravitsemus ja väärä ravinto aiheuttaa sairauksia:

akne
lihavuusepidemia
I- ja II-tyypin diabetesepidemia
osteoporoosin jatkuva kasvu (joka viidennellä suomalaisella on heikentynyt luusto iästä ja sukupuolesta riippumatta)
autoimmuunisairauksien jatkuva kasvu
vatsa- ja suolisto-ongelmien jatkuva kasvu
psyykkisten ongelmien jatkuva kasvu
suolistosairauksien jatkuva kasvu
astman ja allergioiden jatkuva lisääntyminen
neurologisten sairauksien jatkuva kasvu
syöpäsairauksien jatkuva kasvu (joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään)
jne...


Suurelta osin elintavoista aiheutuvia kansantautejamme, kuten kohonnutta verenpainetta, lihavuutta, aikuistyypin diabetesta, kohonneita veren kolesteroliarvoja, osteoporoosia, autoimmuunisairauksia ja masennusta, hoidetaan pääasiassa lääkkeillä. Lääketehtaat voivat hyvin, kansa sairastaa, syö lääkkeitä ja kärsii haittavaikutuksista. Lääkkeet eivät kuitenkaan tehoa kansantautiemme todelliseen syyhyn eli epäterveellisiin elintapoihin. Lääketieteen isä Hippokrates sanoi jo aikanaan "ruoka olkoon lääkkeesi". Miksi nykyiset terveydenhuollon ammattilaiset ovat unohtaneet tämän ikivanhan viisauden? Vuodesta toiseen intetään, että tavallinen ruoka riittää turvaamaan ravintoaineiden saannin. Monelle tavallinen ruoka on viljaa eri muodoissaan, prosessoituja kasvirasvoja, lisäainepitoisia eineksiä, keinotekoisia makeutusaineita, sokerisia muroja, valkoisia jauhoja sisältäviä leivonnaisia sekä sokeririkkaita maustettuja maitotaloustuotteita. Sellainen ruoka ei riitä. Ravintoainepuutokset ajavat ahmimaan ja sekoittavat ihmisen herkän sisäeritysjärjestelmän ja aiheuttavat sitä kautta monia vakavia riippuvuuksia. Ravintoainepuutokset altistavat sairauksille, räjäyttävät terveydenhuollon kustannukset ja katkaisevat työuran ennen aikojaan.
Tutkimus: Suomalaiset eivät noudata edes virallisia ravitsemussuosituksia
https://www.thl.fi/fi/-/ravitsemussuositukset-toteutuvat-vain-harvan-aikuisen-ruokavaliossa

_________________________________________________________________________________________________________________________________

Ruokavalio on tärkein ja suurin syy siihen, että normaalipaino pysyy tai, että paino laskee.  Ja että pysyt terveenä.

Suomessa margariinileipä, peruna, puuro ja maito perustuu maatalouspolitiikkaan, EI terveyttä edistävään ruokavalioon, tieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan.

Viljavalmisteita (puuro, leipä, näkkileipä, riisi, pasta, makaroni, mysli jne...) tai perunaa ei raavaskaan mies tarvitse kahta annosta enempää päivässä, koska jatkuva liika hiilihydraatti mm. lihottaa, etkä jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla vähintään puolet aterian koosta.

Terveelliset ravitsemussuositukset aikuiselle ovat:

Keskivertonaisen rasvan tarve on n. 70 ja miehen n. 100 grammaa rasvoja päivässä.

Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, kananmuna, oliiviöljy, kookosöljy sekä eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan siemenöljyjä (rypsiöljy, levite, pullomargariini, kasvirasvakermat jne...).

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa, sisäelimiä tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa. Proteiinin liian vähäinen saanti johtaa vääjäämättä lihasmassan ja luuntiheyden menettämiseen sekä immuniteetin heikkenemiseen.

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin lähes 1000 grammaa.

Ja juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kasvijuomia, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan.

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä. Sama koskee kalaa.

Syöthän D-vitamiinia?

Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia (onhan käytännössä mahdotonta saada riittävää D-vitamiinimäärää ruokavaliosta oli se millainen tahansa) saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50 µg ja yli 10-vuotiaalle 100 µg.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10 µg päivässä) D-vitamiinin saantisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneille sekä kissoille ja pienille koirille.

Ruokavalio ratkaisee jopa 90 % painonhallinnasta, terveydestä, vastustuskyvystä, kasvamisesta (lapset), lihaskunnon kasvattamisesta ja ylläpidosta sekä lihasten palautumisesta, liikunta loput. Joten ei ole ihan sama mitä suuhunsa laittaa.

Kun perusruokavalio on kunnossa, niin herkkuja voi syödä hyvällä omalla tunnolla kerran pari viikossa terveyden tai painon siitä heilahtamatta suuntaan taikka toiseen.

Lisätkää liikuntaa asteittain kunnes päivittäisestä liikunnasta tulee elämäntapa (muistakaa erityisesti hyötyliikunta). Liikunta on se voima, joka pitää kehon kunnossa. Kaikki liikuntamuodot kelpaavat. Etsiytykää sellaisten liikuntalajien pariin jotka todella kiinnostavat. Pääasia, että nousette sieltä sohvalta. Muista myös riittävä lepo, uni ja rentoutuminen.

Terveys on aarre, jota kannattaa vaalia.


Hyvällä ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla, riittävällä levolla, hyvällä yöunella ja ravintolisien käytöllä voitaisiin ehkäistä paljon terveydenhuollon kuluja. Nykyinen hoitojärjestelmä on kuitenkin jo lääkärikoulutuksesta alkaen niin lääkehoitokeskeinen, että muutos tuskin tulee tapahtumaan. Ja media ja virallinen taho kyllä varmistaa, että Matti ja Maija Meikäläinen aloittaa jatkossakin aamunsa mikropuurolla rasvattoman maidon kera ja nauttii päivän aikana runsaasti margariinileipiä :(

 Ruokavalio on parhaimmillaan lääkettä ja pahimmillaan sairauksille altistava. Ne, joilla on rohkeus kohdata itsensä, pääsevät hyvin eteenpäin. On myös niitä, jotka mieluummin jopa kuolevat kuin tekevät paranemisen edellyttämiä fyysisiä ja/tai psyykkisiä muutoksia. Ihmisessä on itsessään paljon sekä parantavia että tuhoavia voimia.

Maailman vauraimmassa maassa syödään ala-arvoista ruokaa myös päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa, vanhustenhuollossa ja työpaikoilla. Länsimainen lääketiede ei suostu ottamaan ravitsemusta terveydenhoidon osaksi. Ruokapyramideilla ei tehdä mitään, jos ei konkretiaa ravitsemuksesta saada toiminnan tasolle.



Rasvoja suositellaan saatavan 25 - 40 % päivän energian saannista. Lähde: THL, VRN, Evira


Lapset kuluttavat hyvin vaihtelevasti kilokaloreita päivässä.
       
       
Näinollen rasvojen tarve päivässä on:

1-3 vuotiailla 36 - 58 g
4-6 vuotiailla 50 - 80 g
7-10 vuotiailla 56 - 89 g
10-13 vuotiailla tytöillä 57 - 91 g
10-13 vuotiailla pojilla 65 - 104 g
14-17 vuotiailla tytöillä 65 - 104 g
14-17 vuotiailla pojilla 78 - 125 g
aikuisella naisella 56 - 89 g
aikuisella miehellä 84 - 112 g



Proteiinin tarve on 1-2 grammaa per normaali painokilo. Lähde: THL, VRN, Evira

Kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja syödään vähintään 5 kertaa oman kämmenen kokoista annosta.



_________________________________________________________________________________________________________________________________



Hyviä rasvoja:
Villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, kananmuna, kookosöljy, oliiviöljy sekä eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia).


Kylmäpuristetuilla öljyillä laatua ruokavalioon!
 http://suomenterveysravinto.fi/blogi/kylmapuristetuilla-oljyilla-laatua-ruokavalioon/


Tuoreen laajan tiedekatsauksen mukaan rasvan laatu ei vaikuta sepelvaltimotaudin riskiin. Tutkimustieto ei tue selvästi suosituksia “kovan” rasvan vähentämisestä ja “pehmeän” rasvan lisäämisestä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.
http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2014/03/18/taas-uusi-tiedekatsaus-rasvan-laadulla-ei-merkitysta-sydanriskiin/

ÄLÄ SYÖ margariinia (40 %, 60 % tai 80 % rasvaa + loput vettä) tai kevytlevitettä (rasvaa jokin muu määrä kuin 40 %, 60 % tai 80 % + vettä), eikä muitakaan siemenöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, rapsiöljy, camelinaöljy, kovetettu rypsiöljy, kovetettu rapsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva, emulgointiaineet sekä rasvahappojen mono- ja diglyseridit (E471, E472c, E476).


Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.


Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan rasvaa tulisi saada n. 33 % päivittäisestä energiasta. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa n. 70-100 grammaa rasvoja päivässä.

Proteiinit:

Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiini on 20 aminohapon yhdistelmä, joista 9 ihmisen tarvitsee saada ravinnosta, loput elimistö tuottaa itse.  Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, sisäelimet, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet.


Punainen liha tappaakin vain Yhdysvalloissa!
http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2013/10/09/punainen-liha-tappaakin-vain-yhdysvalloissa/

Proteiinin vähimmäissaantisuositus on 0,8 grammaa painokiloa kohden. Esimerkiksi vähän liikkuvalle naiselle voi riittää gramma proteiinia painokiloa kohden. Liikkujan tulisi saada proteiinia 1,5-2 grammaa painokiloa kohti. Näin esimerkiksi 65-kiloisen naisen päivittäinen proteiinintarve voi vaihdella välillä 65-130 grammaa. Poikkeustapauksissa, esimerkiksi joissain voimalajeissa, proteiinin tarve voi olla jopa 3 grammaa painokiloa kohden.

Hyviä hiilihydraatteja:

Syö kasvikunnan tuotteita (kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja) vähintään 500 grammaa päivässä. Perunaa ei lasketa sen ravinneköyhyyden takia.

Vain alle 10 % suomalaisista syö vähintään 500 grammaa kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä.

Sijoita muutamaan kodinkoneeseen, kuten blenderiin ja sauvasekoittimeen, jolla saat vaihtelua ruokiin ja nopeaa sekä terveellistä herkkua helpolla.


Korkeintaan 2 annosta (EI 6-9) täysjyväviljaa jos viljat sopivat ja jää nälkä?

Viljavalmisteita ei raavaskaan mies tarvitse kahta leipäpalaa, yhtä pasta-annosta tai yhtä puurolautasellista enempää päivässä, sillä muuten ei jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla puolet aterian koosta.


Mihin perustuu VRN:n kuidun saantisuositus viljasta? Maksimaaliseen viljan syömiseen vai mihin? Miksi suurimmassa osassa maapalloa ihmiset eivät kärsi ummetuksesta, eivät saa paksu- ja peräsuolen syöpää tai II-tyypin diabetesta, vaikka eivät edes tiedä, mitä ruis, täysjyvävehnä, kaura ja ohra ovat? Mutta meitä täällä pelotellaan, että jos ei syö 6-9 annosta täysjyvää joka päivä, niin noutaja saapuu takapuolisyövän, ravintoaineiden puutosten aiheuttamien sairauksien ja vaikka minkä taudin takia. Lisäksi moni kärsii ummetuksesta juurikin viljojen kuitujen takia. Eli jos sinulla on ummetusta, niin kokeile pari viikkoa syödä viljojen tilalla muita kasvikunnan tuotteita.


Jatkuva liika hiilihydraatti muuttuu rasvaksi ja ihminen lihoo.


Viljat (tutkitun tiedon mukaan täysjyvä on nopeasti imeytyvää hiilihydraattia kuten vaalea vehnäkin) ja lisätyt sokerit (glukoosisiirappi, glukoosi, fruktoosi, fruktoosisiirappi, glukoosi-fruktoosisiirappi, sokeri, maissisiirappi, melassi, siirappi, maissitärkkelys, riisitärkkelys, tärkkelyssiirappi, dekstroosi, sukroosi, maltoosi, sakkaroosi, riboosi, inverttisokeri, hunaja, agave-nektari ja -siirappi, kookospalmusiirappi, raakaruokosokeri, intiaanisokeri) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Lisäksi liiallinen insuliini poistaa lähes kaiken "sokerin" verenkierrosta ja näin aivot jäävät ilman energiaa, jolloin ihminen väsyy. Insuliinitason pysyessä vakaana (hiilihydraattitietoinen ruokavalio), elimistö polttaa rasvaa ja aivot saavat energiaa. Viljat kannattaa korvata muilla kasvikunnan tuotteilla, joissa on vähemmän hiilihydraattia, jolloin insuliinitaso pysyy vakaana ja ihminen virkeänä. Viljat ovat myös huono kuitujen lähde. Energiatiheyden suhteen vihanneksissa, juureksissa, marjoissa, pavuissa, linsseissä, hedelmissä ja kasviksissa on kahdeksan kertaa enemmän kuituja kuin viljassa. Vältä sokereita ja lisättyä tärkkelystä.


Viljat ovat myös huono vitamiinien lähde. Tiedetään, että jauhamisen jälkeen 40 % viljan vitamiineista häviää 24 tunnin kuluttua ja 3 päivän kuluttua vitamiineista on jäljellä enään 10 %. Viljan jyvällä on hieno, monikerroksinen rakenne, jossa pitkittäis- ja poikittaiskuitujen vuorotellessa niissä on hapelta ja valolta helposti pilaantuvia rasvoja ja vitaaliaineiden hävikiltä suojaava vaikutus. Kokojyvävehnäjauhon köyhtyminen alkaa jauhamishetkellä. Kun alkio, jossa E-, A-, ja B-vitamiinit, proteiinit ja rasvat ovat, rikotaan, osan niistä pilaantuminen alkaa jo tunneissa. Valkojauho tehdään arvottomaksi jo valmistumishetkellä. Rasvaa sisältävää jauhoa ei voi pilaantumatta säilyttää huoneenlämmössä, joten teollisuus poistaa rasvan ja samalla kaiken muunkin terveellisen teollisessa prosessoinnissaan.


EU hylkäsi Suomen leipomoteollisuuden terveysväitteet! 

Maaseudun tulevaisuus -lehti uutisoi 11.11.2011, että rukiin terveysväitteet menivät nurin. Suomalaiset suurleipomot Vaasan ja Fazer lähettivät Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsalle kaikkiaan 21 ehdotusta terveysväitteeksi leivälle. Ehdotuksista puoli tusinaa koski ruista. Efsa hylkäsi kaikki lähetetyt terveysväitteet yhtä lukuun ottamatta.

Ainoan hyväksytyn terveysväitteen mukaan ruislesekuitu edistää vatsan toimintaa. Hylättyjen terveysväitteiden joukossa oli mm. se, että ruisleipä vaikuttaisi edullisesti sokeriaineenvaihduntaan tai veren kolesterolitasoon. Moni Efsan hylkäämä terveysväite löytyy myös suomalaisista ravitsemussuosituksista.
http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2011/11/13/eu-hylkasi-suomen-leipomoteollisuuden-terveysvaitteet/



Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim. masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80 % immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.


Hyvällä ruokavaliolla, arkiliikunnalla, riittävällä levolla, rentoutumisella, hyvällä yöunella ja ravintolisien käytöllä voitaisiin ehkäistä paljon terveydenhuollon kuluja. Nykyinen terveydenhoitojärjestelmä on kuitenkin jo lääkärikoulutuksesta alkaen niin lääkehoitokeskeinen, että muutos tuskin tulee tapahtumaan.
_________________________________________________________________________________________________________________________________
Syötkö vielä kaloreita?

_________________________________________________________________________________________________________________________________
Tässä kätevä ilmainen laskuri, jolla voit laskea, että syöt riittävästi hyviä rasvoja ja proteiinia!

http://kalorilaskuri.fi/ravintosisalto

_________________________________________________________________________________________________________________________________
Terveellinen syöminen kallistako?
Ruoka ei ole koskaan suomen historiassa ollut yhtä halpaa kuin nyt, eikä ruokaan ole koskaan mennyt pienempää osaa talouden tuloista.

Lihottava hiilarimättö on todella kallista ja sitä ei rahaton voi ostaa. Esim. sipsipussin, keksipaketin, karkkipussin, pullapitkon, limsapullon tai jäätelöpaketin hinnalla saa esim. 1-2 kiloa juureksia ja kaalia, kilon omenoita jne…

Juuresten, kasvisten, vihannesten, herneiden, papujen, linssien, kananmunien ja pakastevihannesten kilohinta on 1-2 euroa. Osta broileri marinoimattomana (noin neljä viidesosaa kaikesta Suomessa myydystä broilerista myydään marinoituna), jolloin et joudu maksamaan epäterveellisestä marinadista lihan hintaa. Silakka, pakastesei, muikku, sisäelimet, lohi, broileri tai jauheliha (tarjouksessa) on edullista. Maustamaton jogurtti on parempi valinta kuin verensokeria kohottava sokerijogurtti. Laadukkaita kylmäpuristettuja öljyjä saa edullisesti. Kananmunat kannattaa ostaa isoissa pakkauksissa.




Koosta päivittäinen ruokavaliosi sesongin parhaista raaka-aineista, väririkkaasti ja monipuolisesti.

Keitot, laatikot, sosekeitot, pataruuat, pyörykät ja kastikkeet ei kalliiksi tule. Juureksia, vihanneksia, hedelmiä ja kasviksia ostetaan sesongin mukaan. Eli älä osta kalliita kasvihuoneissa kasvaneita mauttomia raakoja tomaatteja talvella. Kurkku ja jäävuorisalaatti on aina kallista 99% vettä. Pakastevihanneksia (jos tuoretta kauden kasvista ei ole saatavilla), saa parilla eurolla. Makua saa esim. tomaattipyreellä, tomaattimurskalla, sipulilla, valkosipulilla, kermalla, pippurilla, merisuolalla, juustolla jne. Marjat, sienet, villivihannekset sekä omenat saa ilmaiseksi, kun vaan hakee (kysy kimppakyytiä). Puutarhamarjojakin saa halvalla, kun menee itse ne poimimaan. Kalaa saa edullisesti, jos sille osaa tehdä muutakin kuin kypsentää. Ja netistä löytää ohjetta perkaamiseen. Pähkinät ja siemenet isoissa pusseissa ovat edullisia.




Syö villivihanneksia kesällä ja kasvata parvekkeella esim. lehtikaalia.

Myös Facebookin lahjoitusryhmissä voit kysyä ilmaisia marjoja ja omenoita.

Juo vettä hanasta. Se on terveellisin juoma ihmiselle, eikä maksa juuri mitään.

Täysjyväleipä kannattaa leipoa itse luomujauhoista ja hiutaleista (kaura, tattari, hirssi). Viljavalmisteita ei raavaskaan mies tarvitse kahta leipäpalaa, yhtä pasta-annosta, yhtä riisiannosta tai yhtä puurolautasellista enempää päivässä, sillä muuten ei jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla vähintään puolet aterian koosta. Ja kaikki leivonnaisetkin voi tehdä itse juhla- ja herkkupäiviin, koska jauhot ja hiutaleet ovat todella edullisia. 500 gramman voipaketin hinta on tarjouksessa n. 2 euroa ja paketti kestää kauan. Ja aina on joku juusto tarjouksessa jopa vitosen kilo.

Sijoita muutamaan kodinkoneeseen, kuten blenderiin ja sauvasekoittimeen, jolla saat vaihtelua ruokiin ja nopeaa sekä terveellistä helpolla.

Miten syödä terveellisesti, vaikka rahaa on vähän?

http://jalkeilla.blogspot.fi/2018/05/miten-syoda-terveellisesti-vaikka-rahaa.html


Ulkona liikkuminen ja retkeily ei maksa yhtään mitään. Puistoja, leikkipuistoja, luontopolkuja, koulujen urheilukenttiä, urheilupuistoja, metsiä ja rantoja Suomessa riittää. Lisäksi luonnossa on paljon ruokaa, jota voi kerätä ja syödä esim. nokkonen, marjat, vuohenputki, voikukka jne...  Jää bussista pari pysäkkiä ennen pois, lyhyet matkat pyörällä tai jalan, portaat hissin sijasta tai metsäretki vapaapäivänä. Ei se alkuun tarvitse sen enempää sijoittamista.






Yhden aikuisen terveellinen ruoka kuukaudessa maksaa alle 200 euroa. Tähän on lähes kaikilla mahdollisuus Suomessa, jossa on hyvät sosiaalituet, jos omat rahat ei riitä.

Sosiaalituet varmistaa, että n. 500 jää asumiskulujen ja terveydenhoitomenojen jälkeen.

Siitä n. 200 ruokaan ja jää vielä n. 300 euroa kaikkeen muuhun.



_________________________________________________________________________________________________________________________________
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä!

C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja kalan Omega-3 (EPA ja DHA) rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos. D-vitamiinin puute ei rajoitu vain pohjoisiin leveysasteisiin vaan on maailmanlaajuinen ongelma. Etelässä syynä ei ole auringonvalon puute vaan ratkaisevia ovat yksilöiden elämäntavat ja tottumukset.

C-vitamiinia 200-400 mg päivässä (uusimpien tutkimusten mukaan vähimmäistarve päivässä on 400 mg)

D-vitamiinia 50-100 µg päivässä

Magnesium (sitraattimuoto imeytyy parhaiten suomessa myytävistä valmisteista) 200-400 mg päivässä (tutkimusten mukaan lähes 90 % ihmisistä kärsii magnesiumin puutteesta)

 Suomalaisen ravitsemussuosituksen (VRN) mukaan kalan Omega-3 (EPA ja DHA) rasvahappoja tulisi saada 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta n. 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä laadukkaita Omega-3 rasvahappoja purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapoilla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.

Vuoden D-vitamiinit saa 20 eurolla.

Muut saa todella edullisesti Citymarketin ravintolisähyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee alle 10 euroa.



THL:n väittämät D-vitamiinin virallisista saantisuosituksista perustuvat liian matalien viitearvojen käyttöön. THL pitää jo D-vitamiinin tasoa veressä 50 nmol/l "hyvänä", vaikka kansainväliset tutkimukset, D-vitamiinitutkijat ja D-vitamiiniin perehtyneet lääkärit pitävät optimaalisen veren D-vitamiinitason alarajana 80 nmol/l (estää mm. osteoporoosin). Myös prospektiivisten tutkimusten meta-analyysit eli koostetutkimukset puoltavat 80 nmol/l korkeampaa tasoa.

Amerikkalaisen Institute of Medicinen (IOM) totesi jo vuonna 2014, että hoitotutkimuksien mukaan pohjoisten alueiden väestöstä valtaosa (97.5%) saavuttaa tämän 50 nmol/l pitoisuuden päivittäisellä 15 mikrogramman D-vitamiinin päiväsaannilla.

Kanadalaiset tilastotieteilijät ovat kuitenkin osoittaneet IOM-laskelman virheelliseksi. Kun IOM:n käyttämät tutkimukset analysoitiin uudestaan ja korjattiin havaittu tilastotieteellinen virhe, osoittautui, että 15 mikrogramman D-vitamiinin päiväsaannilla väestön veren D-vitamiinipitoisuus ylittää varmuudella vain tason 27 nmol/l. Kirjoittajat toteavat, että D-vitamiinin liian pienellä päiväsaannin suosituksella (10 µg) on vakavia kansanterveydellisiä ja hoidollisia seuraamuksia ja että suositus tulee arvioida uudestaan.

D-vitamiinin lähde ihmiselle on aurinko. Olemme lähtöisin päiväntasaajalta, jossa tämä on mahdollista läpi vuoden. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana, vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.

Ruuan merkitys D-vitamiinin lähteenä on vähäinen. Suomalainen saa virallisterveellisestä ruokavaliosta, runsaasti kalaa ja suositusten määrän D-vitaminoituja maitotaloustuotteita sekä teollisia rasvoja alle 10 µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa syödään pääosin kasvatettua kalaa, jossa ei ole D-vitamiinia, johtuen kalan rehusta, joka ei sisällä D-vitamiinia. Suomessa kaksikolmasosaa syötävästä kalasta on kasvatettua Norjan lohta tai Suomalaista kirjolohta. Kasvatettujen kalojen D-vitamiinipitoisuudet ovat vain neljäsosa villiin kalaan verrattuna eli n. 2 µg / 100 grammaa kalaa ja pannussa paistettuna tästä määrästä häviää vielä noin puolet eli jäljelle jää 1 µg / 100 grammaa kalaa. Toiseksi eniten syödään pakasteseitä, jossa D-vitamiinia on 1 µg / 100 grammaa kalaa. Myös suurin osa siiasta on kasvatettua, jossa on D-vitamiinia n. 5 µg / 100 grammaa kalaa. Villin kalan lajien välillä vaihtelua esiintyy paljon, keskiarvon ollessa n. 8 µg / 100 grammaa kalaa.

D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 100-150 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50 µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100 µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Ylipainoisilla on tutkimuksissa usein keskimäärin hiukan alhaisempi D-vitamiinipitoisuus veressä kuin normaalipainoisilla, ja pitoisuus nousee D-vitamiinilisää otettaessa heikommin kuin normaalipainoisilla.

D-vitamiinin puutos on osallisena lukuisiin eri sairauksiin (mm. I- ja II-tyypin diabetes, luuston- ja lihasten heikkous, hengitystieinfektiot, MS-tauti, neurologiset sairaudet, psyykkiset sairaudet, verenpainetauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin. Pelkästään luuston, hampaiden, nivelten ja lihasten hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on vähintään 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.


D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti on yli 1-vuotiaalle 50 µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100 µg päivässä.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10 µg päivässä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneelle sekä kissoille ja pienille koirille.

 Meillä virallinen taho (THL, VRN, viralliset ravitsemusprofessorit, viralliset ravitsemusterapeutit, monet lääkärit jne...) jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg päivässä annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan vastasyntyneet saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka tiedetään estävän riisitaudin. Muilla veren D-vitamiinipitoisuus jää selvästi alle 50 nmol/l, joka heikentää kokonaisterveyttä.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin, siinä missä muutkin ravitsemukselliset puutteet.

Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt. Mutta ÄLÄ osta apteekista, koska siellä D-vitamiini on ylihinnoiteltu.

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita esim. Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, jonka sivut päivittyvät säännöllisesti uusimmasta tutkimustiedosta.

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247
Aikuisten ja lasten D3-vitamiinivalmisteet!

D-vitamiinia on Suomessa monia eri vahvuuksia: kuivatabletteina, imeskelytabletteina, suusuihkeina (imeytyy hyvin esim. suolistosairailla), öljykapseleina ja öljytippoina. Joita myydään ruokakaupoissa, apteekeissa, verkkokaupoissa sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita. Ota D-vitamiinisi ruuan kanssa, joka sisältää rasvaa imeytymisen varmistamiseksi.



Lähteet:
http://www.puruvedenmuikku.fi/d-vitamiinipitoisuus/
http://www.tritolonen.fi/files/pdf/paakkari-y-l%C3%A4k%C3%A4ri.pdf
http://osteoporosedoktor.no/forebygging/pasient/vitamin-d-i-matvarer

_________________________________________________________________________________________________________________________________
Ravinnolla voit vaikuttaa monien sairauksien oireisiin ja jopa ennaltaehkäisyyn!
Aurinkorasvojen käyttö?


Autismi ja ruokavalio!


Akne ja ravinto!


Muistisairaudet!


Astma!


Atopia!


D-vitamiini!


 tyypin 2 diabetes!


tyypin 1 diabetes!


Fibromyalgia!


Hiusten ja kynsien kasvu ja hyvä kunto!


Kalan Omega-3 rasvahapot!


Luuston, lihasten ja nivelten hyvä terveys!


Kalorikulutus?


Lääkkeitä vai ei ja mihin?


Maito!


Margariinit ja prosessoidut siemenöljyt!


MS-tauti!


Närästys ja refluksi!


Ravinteet purkista vai lautaselta?


Reuma ja ravitsemus!


Sydän- ja verisuonitaudit!


Korkea verenpaine!


Masennuksen hoito!


ADD ja ADHD ravitsemushoito!
Psoriasis!

Suoliston väärä bakteerikanta on oireiden taustalla. Oireista pääsee eroon oikealla ruokavaliolla. Lääkärien tietotaso suolistosta on surkealla tasolla. Tieto suolistosta on yleisesti ottaen vajaata. Ihminen tuntee kosmoksen paremmin kuin suoliston.

Lääkärikoulutuksessa ei ole ravitsemusta paria viikkoa enempää ja näinollen lääkärit eivät pysty kartoittamaan potilaansa ravitsemustilaa. Mitään vitamiini- tai hivenainemittauksia ei yleensä edes tehdä.

Voiko ruokavaliolla ehkäistä, hoitaa ja saada sairauksia remissioon (oireeton sairaus)?

Valitettavan usein lääkäreiden kanta sairauksiin on, ettei ruokavaliolla ole juurikaan merkitystä.

Suuri harmi ja ihmeteltävä asia on miksi lääkäreille ei anneta kunnollista ravitsemuksellista koulutusta. Ruokavaliolla on kuitenkin tekemistä suuresti lähes kaikkien terveyden tekijöiden, sairauksien oireiden vähentämisen ja immuunivasteen kanssa.



Autoimmuunisairaudet reagoivat usein erittäin nopeasti viljattomaan, maidottomaan ja sokerittomaan ruokavalioon. Sekä ehdottomasti rypsiöljy ja rypsipohjaiset rasvat (margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) pois.

Allergiat, psoriasis, nivelrikko, reumasairaudet, II-tyypin diabetes, astma, suolistosairaudet ja atopia ovat elimistön immuunijärjestelmän ylireagointia sopimattomiin (yleensä viljat ja/tai maito sekä rypsiöljy) ruoka-aineisiin, jotka pitävät tulehdustilaa yllä kehossa. Kun elimistön pommittaminen sopimattomalla ravinnolla lopetetaan, myös immuunijärjestelmä rauhoittuu.

Kannattaa perehtyä aiheeseen, sillä voit päästä kaikista oireista eroon vain muuttamalla ruokavaliotasi.

Lasten allergiat ja autoimmuunisairaudet ovat lisääntymässä huimaa vauhtia. Ei nuo sairaudet taivaasta tipu, vaan jotain tehdään todella väärin.

VÄLTÄ TURHIA ANTIBIOOTTIKUUREJA.

Suomessa joka toinen lapselle määrätty antibioottikuuri on turha. Luku on todennäköisesti aikuisilla ihan sama. Antibiootit tappavat suoliston hyvät bakteerit ja täten altistavat uusille sairauksille. Mutta  suoliston bakteeristo kyllä toipuu, kun sille antaa kunnon ravintoa. Eli vältä rypsiä kaikissa muodoissaan (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...), maitoa sellaisenaan sekä liiallista viljan käyttöä.

Myös huono sisäilma, home, radon, haitalliset kemikaalit, ympäristömyrkyt ja torjunta-aineet sairastuttavat. Eli varmista, että olet aina puhtaassa sisäilmassa.



Ruokavalion muutos vei nivelpsorin!
http://terveyshymy.fi/artikkelit/ruokavalion-muutos-vei-nivelpsorin


Kuuntele tämä:
18.12.16
Osa 1/1 (24:32)
http://www.terveydentukipilarit.fi/radio-ohjelma/mediasali/



Suolistosairaudet!


Viljaa vai ei?


Skolioosi, nivelrikko sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet!
_________________________________________________________________________________________________________________________________
Ravinteet purkista vai lautaselta?